Espoon investointikatto ja koulukorjaukset

 

Investointikatto - järkevää taloudenpitoa vai hölmöläisten peiton jatkamista?

Kuntavaalien alla Ylen vaalikoneessa yli 80 % nykyisistä Espoon kunnanvaltuutetuista oli täysin tai melkein samaa mieltä väittämän ”Espoon tulee luopua investointikatosta homekoulujen osalta” kanssa. Silti kaupunki ei ole tälläkään vaalikaudella ryhtynyt nopeuttamaan koulujen korjauksia. Päinvastoin – korjaukset kestävät, perheiden kärsivällisyys loppuu ja kaupunki vetoaa investointikattoon. Mistä on siis kyse ja miksi investointikaton poisto koulujen osalta on yksi Espoon koulut kuntoon -kuntalaisaloitteen päätavoitteista?

Investointikatto ei huomioi tuottoja eikä säästöjä

Espoossa on käytössä poliittisesti päätetty investointikatto, joka on osa kaupungin Tasapainotus- ja tuotta-vuusohjelman (TATU2) linjauksia.  Vaikka taustalla oleva tavoite kaupungin talouden tasapainottamisesta on hyvin tärkeä, mekaaninen investointikatto johtaa itseasiassa talouden ja meidän veronmaksajien kannalta huonoon tulokseen. 

Investointikatto on ennen kaikkea poliittinen kompromissi, ja sellaisena se sisältää myös ongelmia. Suurimpana ongelmana on, että vaikka kattoon liittyen puhutaan ”nettoinvestoinneista”, investointien tuomia tuottoja ja säästöjä ei kuitenkaan huomioida laskennassa. Tästä syystä katto rajoittaa myös sellaisia hankkeita, jotka todellisuudessa ovat kannattavia kaupungin taloudelle eivätkä säästä veronmaksajien rahoja. 

Esimerkki ”nettoinvestoinnista”

  • Kaupunkilainen on ostanut tontin 50.000 €:lla, sijoittanut sen kehittämiseen 25.000 € ja myy sen siten 150.000 €:lla. Hänelle jää siis 75.000 € voittoa ja hän voi olla tyytyväinen sijoitukseen.

  • Kuitenkin, jos kyse on Espoon kaupungista, ”nettoinvestointi” on kehittämisen kulu 25.000 €, ja myyntivoitto 75.000 € lasketaan toisessa siilossa toiminnan tuottona. Tuottava sijoitus lasketaan kuitenkin investointikaton suhteen pelkäksi kuluksi.

Investointikatto asettaa koulujen korjaukset toisiaan vastaan

Investointikatto rajoittaa kaupungin vuosittaisten investointien määrää ja siten asettaa eri hankkeet toisiaan vastaan, ja pakottaa jakamaan ne pitkälle aikavälille. Esimerkiksi paljon palautetta keränneessä kouluverkkoa koskevassa suunnitelmassa todetaan, että ”investointiohjelma [on] hyödynnetty täysimääräisesti […]  investointikaton puitteissa” ja ”jos suunnitelmaan lisätään kohde, joka lisää kustannuksia, on sieltä vastaavasti poistettava muita kohteita”. Eli yhden koulun korjauksen aikaistaminen pakottaa siten lykkäämään toista.

Todellisuudessa välttämättömien korjausinvestointien lykkääminen on harvoin järkevää, koska lykkäys aiheuttaa muita kuluja ja korjaus odottaa kuitenkin tulevaisuudessa. Esimerkiksi jatkuvat sisäilmaongelmat lisäävät terveysmenoja, ja huonokuntoisen koulun sulkeminen odottamaan korjausta johtaa väistötilojen vuokra- ja muihin kuluihin. Kuinka moni taloyhtiö vuokraisi kaikille asukkaille ”väistöasunnot” ja odottelisi viisi vuotta välttämättömän putkiremontin aloittamista? 

Esimerkki väistötilojen hinnasta

  • Aarnivalkean koululle suunnitellaan väistötiloja Otaniemestä. Samoissa tiloissa toimisi myös varhaiskasvatusta, jolloin koululle jyvitetty vuokra olisi noin 638.000 € vuodessa.

  • Vastaavasti koulun uudelleenrakennus ja laajennus maksaisi noin 20 M€ ja kaupunki maksaa lainoistaan keskimäärin 1,6 % korkoa, jolloin rahoituskulut olisivat noin 320.000 € vuodessa.  

  •  Näin ollen, vaikka väistön muita kuluja ei huomioida, jokainen vuosi korjauksen odottelua maksaa kaupungille yli 300.000 €.

Koska väistöjen kulut näkyvät käyttömenoina, niitä – tai vastaavia säästöjä -- ei saatavilla olevien tietojen valossa huomioida investoinnin arvioinnissa. Koska kustannukset ovat kuitenkin todellisia ja vaikuttavat kaupungin talouteen, vaarana on, että väistöjen kustannukset johtavat säästöihin opetuksen resursseissa. Samalla lasten, opettajien ja perheiden terveys vaarantuu ja arki vaikeutuu. Investointien keinotekoinen lykkääminen on siis monin tavoin haitallista.

Espoon voi laittaa koulut nopeamminkin kuntoon

Espoo on nykysuunnitelmien mukaan sijoittamassa koulujen korjauksiin ja rakentamiseen seuraavan 10 vuoden aikana noin 215 miljoonaa euroa.

 

Kokonaisuudessaan korjausvelkaa on päässyt kertymään arviolta yli 100 miljoonaan euron edestä. Tämä on kiistatta suuri summa, mutta korjausvelka on syntynyt vuosikymmenten aikana, kun rakennusten kunnossapitoa ja perusparannuksia on laiminlyöty, ja se on aiempien päättäjien vastuulla. Huomio pitää nyt kiinnittää tilanteen kuntoon saamiseen. 

Varsinaisen korjausvelan lisäksi kouluja koskee merkittävä perusparannustarve, ja kaupungin kasvava väestö tarvitsee myös uusia kouluja. Yhteensä arvioimme kouluja koskevan investointitarpeen olevan seuraavien 10 vuoden aikana noin 300 miljoonaa euroa (vrt. edellä mainittu investointiohjelman mukainen 215 miljoonaa euroa.) Tämä tarkoittaa, että investointeja pitäisi jaksolla lisätä noin 100 miljoonaa euroa. Tarkka investointitarve selviää tietysti virkamiestyönä, mutta virkamiehille pitää antaa tähän työhön edellytykset ilman, että heidän on otettava investointikatto työnsä lähtökohdaksi.

Esimerkki nopeammista investoinneista

  • Jos kaupunki investoisi koulujen korjauksiin ja rakentamiseen 300 M€ seuraavien viiden vuoden aikana eli 2018-2022 ja kattaisi erotuksen vrt. 2018 talousarvioon sisältyvään 2018-2028 suunnitelmaan lainalla, kaupungin korkokulut kasvaisivat 10 vuoden aikana keskimäärin 2,25 M€ vuodessa (1,6 % korkokannalla).

  • Pelkästään Uusikummun (Niittykumpu) ja Kivimiehen (Otaniemi) väistötilojen vuokra on noin 3 M€ vuodessa, eli jo kahden väistökoulun vuokriin menee enemmän rahaa kuin koko korjausvelan kuittaamisen rahoituskulut olisivat.

Kiinteistöomaisuudesta täytyy pitää huolta ja korjausten lykkääminen vain kasvattaa korjausvelkaa sekä lisää terveys- ja väistökuluja.  Mainittu 300 miljoonaa on alle 1/6 Espoon vuosittaisesta 2 miljardin euron budjetista ja vain noin 1000 euroa jokaista espoolaista kohden. Se ei siis ole mahdoton summa kaupungin talouteen nähden, varsinkin kun korjausten nopeuttaminen tuo myös säästöjä.

Kaupungilla myös menee nyt taloudellisesti hyvin. Espoon kaupungin toimintatuotot 2017 kasvoivat 3,8 %. Verotulot kasvoivat ennakoitua paremmin ja rahastojen kirjanpidollinen tulos oli 39 M€. Kaupungin vuosikatteeksi (ennen poistoja) muodostui 228 M€ ja tilikauden tulos tulee olemaan noin 80 M€.

Kaupungin päättäjillä on ratkaisun avaimet

Nykymuotoisen investointikaton soveltaminen koulujen korjauksiin johtaa hölmöläisten peiton jatkamiseen. Espoon kaupunginvaltuutetuilla ja virkamiehillä on kaikki edellytykset ratkaista koulujen tilaongelmat kestäväl-lä ja korjausvelan kuittaavalla tavalla lähivuosina. Tilanteen purkamisen tulee lähteä siitä, että valtuutetut ensin luopuvat investointikatosta koulujen korjauksien osalta ja sitten edellyttävät virkamiehiltä suunnitelmaa nopeutetusta korjausohjelmasta sekä sen rahoituksesta.

Taloudellisesti kaupungilla on monia keinoja korjausvelan kattamiseen. Kaupunki voi käyttää tähän Espoon sähkön myynnistä syntyneiden rahastojen tuottoja, ottaa lisää lainaa, korottaa veroja tai hyödyntää esim. elinkaarimalleja ratkaisujen hakemisessa. Käytännössä toimivin ratkaisu lienee useampien keinojen yhdistelmä. Espoon koulut kuntoon -aloite ei ota kantaa siihen, mikä  olisi oikea tapa rahoittaa investoinnit vaan tämä ratkaisu jää valtuutettujen tehtäväksi.

Esimerkki korjausvelan kattamisesta

       Kaupunki voi kattaa korjausvelan edellyttämien ja nyt suunniteltujen investointien eron useammalla eri tavalla, esimerkiksi:

  1. Vaadittava lisälainanotto kasvattaisi kaupungin rahoituskuluja keskimäärin alle 3 M€ vuodessa. Tätä vaihtoehtoa puoltaa se, että kaupunki saa lainaa edullisesti ja ko. rahoituskulu ei heilauttaisi kaupungin taloutta juurikaan. Toisaalta kaupunkikonsernin lainataakka on metron ja kaupungin kasvun myötä jo kasvanut. 

  2. Kaupungin rahastojen kertyneet tuotot (yli 100 M€) on tarkoitettu käytettäväksi investointeihin, mutta ne odottavat yhä käyttöä. Toisaalta tämän vaihtoehdon osalta on hyvä huomioida, että rahastojen tuotot on sijoitettu edelleen, ja niiden sijoitusten tuotto on tyypillisesti korkeampi kuin kaupungin maksama korkotaso.

  3. Kunnallisveron korottaminen 18,0 %:sta 18,5 %:iin lisäisi verotuloja noin 35 M€/vuosi eli noin 10 €/kk/asukas, mikä kattaisi korjausvelan edellyttämät lisäinvestoinnit noin viidessä vuodessa. Kunnallisveron korotuksen haasteena olisi sen kyllin voimakas korvamerkitseminen juuri tähän kohteeseen -- muuten vaarana on kouluinvestointien viivästyminen ja pelkkä käyttömenojen kasvu.

  4. Kaupunki voi viivästää muita investointeja vastaavasti. Tämä vaihtoehto ei edellyttäisi investointikaton poistoa, mutta sen haasteena on tietysti se, että muillekin investoinneille on perusteensa ja ratkaisu hidastaisi Espoo yleistä kehitystä.

      Yhtä oikeaa ratkaisua ei siis ole, mutta kaupungilla on kuitenkin monia keinoja, joita voidaan myös yhdistellä.

Investointien lisääminen ei tietenkään yksin riitä Espoon koulujen kuntoon saattamiseen. Kaupungin tulee kehittää tilajohtamisen kulttuuria ja toimintatapoja sekä löytää nopeutettuja investointeja tukemaan riittävästi ammattitaitoista ja hyvällä asenteella toimivaa henkilöstöä, jotta nopeutettu korjausohjelma saadaan vietyä läpi, ja koulut sekä muut kaupungin kiinteistöt säilyvät vastaisuudessa paremmassa kunnossa. Kaupungin virkamiesjohdolla on tässä keskeinen rooli, mutta myös valtuutettujen ohjaus on tärkeää.

Kaupunginvaltuuston hyväksymien arvojen ja Espoo-tarinan mukaan Espoo on asukas- ja asiakaslähtöinen, vastuullinen edelläkävijä ja oikeudenmukainen. Espoon strategiaan kuuluvat tavoitteet Suomen parhaista oppimistuloksista, sisäilmaltaan terveistä kouluista sekä hätäväistöjen loppumisesta. Nyt on aika antaa hienojen arvojen ja tavoitteiden tulee ohjata kaupungin toimintaa, ja laittaa Espoon koulut kuntoon! 

Julkaistu 21.2.2018

Täydennetty palautteen perusteella  25.2.2018 (korostukset punaisella)

 

Allekirjoita aloite

Allekirjoittaminen tapahtuu Oikeusministeriön ylläpitämässä Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa. Tunnistautua voit sähköisesti (esim. pankkitunnuksilla) tai sähköpostiosoitteella.  Aloitteen voi allekirjoittaa vaikka ei olisi äänioikeutettu kunnallisvaaleissa eli myös alaikäiset voivat allekirjoittaa aloitteen.

Allekirjoittajia nyt

Aloite käsitellään, jos sen on allekirjoittanut vähintään 2 % Espoon asukkaista eli noin 5600 henkeä. Alta näet tämän hetkisen tilanteen.

 

Ota yhteyttä

  • Facebook Social Icon